Kristus nousi kuolleista!

Jo Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna riittäisi yksinäänkin blogikirjoitukseksi, mutta haluan kuitenkin ilmaista jotakin siitä, miten tämä teksti minuun vaikuttaa. Tästä pääsiäissaarnasta on tullut minun pääsiäiseeni tärkeä elementti, vaikka minä en olekaan ortodoksi. Joulurauhan julistus aloittaa jouluni ja Johannes Krysostomoksen (Kultasuun) pääsiäissaarnasta alkaa minun pääsiäiseni yhtä totisesti kuin Kristus nousi kuolleista.

Eniten riemuitsen siitä, että Johannes Krysostomos julistaa kaikki kelpaaviksi pääsiäisen iloon. Minä en nimittäin ole kovin hyvä kilvoittelija. Tänäkin vuonna aikomani karkkipaasto epäonnistui ja tietokonepelipaasto vaati välillä hyvin suuria ponnistuksia. Aikomukseni ja viimetinkani ovat kuitenkin kelvanneet Jeesuksen ylösnousemuksen ilojuhlan valmisteluiksi. On myös helpottavaa muistaa, etteivät Jeesuksen opetuslapset ehtineen valmistautua senkään vertaa.

Tässä on teillekin tämä minun pääsiäiseni korvaamaton aarre, jonka olen lainannut tähän eräästä toisesta blogista.

Pyhän Johannes Krysostomoksen Pääsiäissaarna
Kristus nousi kuolleista!
Se, joka on hurskas ja rakastaa Jumalaa, iloitkoon tästä hyvästä ja riemuisasta juhlasta.
Joka on oikeamielinen palvelija, tulkoon riemuiten Herransa iloon. Joka on paastoten kilvoitellut,
iloitkoon palkasta.
Joka on ensimmäisestä hetkestä työtä tehnyt, ottakoon tänään vastaan oikeudenmukaisen ansion.
Joka tuli kolmannen hetken jälkeen, ilolla viettäköön juhlaa.
Joka saapui kuudennen hetken jälkeen, älköön lainkaan tunteko pelkoa: kukaan ei menetä mitään.
Joka tuli niin myöhään kuin yhdeksännellä hetkellä, tulkoon mukaan hänkin, lainkaan epäröimättä.
Joka saapui vasta yhdennellätoista hetkellä, älköön olko huolissaan viivästymisestään,
sillä valtias on jalomielinen: hän ottaa vastaan viimeisen niin kuin ensimmäisenkin,
hän suo levon yhdennentoista hetken työntekijälle kuten ensimmäisestä hetkestä työtä tehneelle.
Viimeisenkin hän armahtaa ja ensimmäisestä pitää huolen: tuolle hän antaa, tälle lahjoittaa.
Hän ottaa vastaan teot ja hyväksyy aikeenkin. Hän antaa arvon työlle ja aikomustakin hän kiittää.
Siis tulkaa kaikki sisälle Herranne iloon. Niin ensimmäiset kuin toiset, iloitkaa juhlasta. Rikkaat ja
köyhät, riemuitkaa toinen toistenne kanssa. Kilvoittelijat ja välinpitämättömät, kunnioittakaa tätä
päivää. Te, jotka paastositte, ja te, jotka ette paastonneet, riemuitkaa tänä päivänä.
Pöytä on runsas, syökää ylenpalttisuudessa. Älköön kukaan poistuko nälkäisenä, sillä juhlaruokaa
on paljon. Riemuitkaa kaikki oikeamielisyyden rikkaudesta. Riemuitkaa kaikki uskon juhlapidoista.
Älköön kukaan valittako puutetta, sillä yhteinen valtakunta on ilmestynyt. Älköön kukaan itkekö
rikkomuksiaan, sillä anteeksiantamus on noussut haudasta. Älköön kukaan pelätkö kuolemaa, sillä
Vapahtajan kuolema on meidät vapauttanut: kuoleman hallussa pitämä kukisti kuoleman.
Tuonelaan laskeutuessaan hän hävitti tuonelan. Hän tuhosi sen, joka oli hänen lihaansa maistanut.
Ja tätä odottaessaan Jesaja huudahti ja sanoi: "Tuonela kukistui kohdatessaan sinut alhaalla".
(Jes.14:9)
Se kukistui ja niin se kohtasi loppunsa.
Se kukistui ja se saatettiin häpeään.
Se kukistui ja niin se kuoletettiin.
Se kukistui ja niin se menetti valtansa.
Se kukistui ja pantiin kahleisiin.
Se otti ruumiin, mutta kohtasi Jumalan.
Se otti maan tomua, mutta kohtasi taivaan.
Se otti, mitä näki mutta kukistui siihen, mitä ei nähnyt.
"Kuolema, missä on sinun otasi? Tuonela, missä on sinun voittosi?
Kristus nousi kuolleista ja hävitti voimasi.
Kristus nousi kuolleista ja pahuuden henget tuhoutuivat.
Kristus nousi kuolleista ja elämä hallitsee.
Kristus nousi kuolleista, eikä kukaan kuollut ole haudassa.
Sillä Kristus nousi kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista."
(1 Kor. 15:20)
Hänelle olkoon kunnia ja valta iankaikkisesta iankaikkiseen.
Aamen.

Ryöväri puhuttelee minua

Palaanpa vielä takaisin eilisen, pitkäperjantain, ajatuksiin.

Uuden testamentin ristiinnaulitsemiskertomuksista saa sellaisen kuvan, että Jeesus olisi täyttänyt tehtävänsä ja kärsinyt kaikkien hylkäämänä. Luukkaan evankeliumi näyttää kuitenkin, että Jeesukselle tehtiin hyvä työ vielä hänen ollessaan ristillä kipujensa ja kärsimyksiensä keskellä. Jeesuksen opetuslapsista ei ollut Hyvän työn tekijöiksi, vaan hyvän teon tehnyt oli toinen Jeesuksen kanssa ristiinnaulituista ryöväreistä.

40. Mutta toinen moitti häntä: "Etkö edes sinä pelkää Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta?
41. Mehän olemme ansainneet tuomiomme, meitä rangaistaan tekojemme mukaan, mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa."
42. Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi."
43. Jeesus vastasi: "Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa."

Jeesuksen rinnalle ristiinnaulittu mies ei varmasti puolustanut syytöntä Jeesusta sillä mielellä, että "teenpäs tässä hyvän teon". Luulen, tai ainakin toivon, että Jeesuksen syyttömänä saama tuomio kosketti syvästi hänen oikeustajuaan. Ehkä hän oli vähän kyllästynyt ympärillään kuuluvaan pilkkaräksytykseen ja hän halusi olla rauhassa.

Joka tapauksessa tuo ryöväri oli ainoa, joka puolusti Jeesusta edes yhdelle ihmiselle. Ehkä Jumala oli lähettänyt hänet. Hän sai teostaan ja tunnustautumisestaan parhaimman palkkion - paikan Jeesuksen rinnalla paratiisissa.

Raamatussa on Jeesuksen jalkojen voitelua lukuun ottamatta vain vähän sellaisia kohtia, joissa Jeesukselle on tehty joku hyvä työ. Sykarin kaivollakaan Jeesus ei saanut vettä. Onneksi ryövärin Jeesuksen puolesta lausuma puolustus tuli aikojen kuluttua analyyttisen Luukkaan korviin ja on siten luettavissa Luukkaan evankeliumista, ja ortodoksit ovat risteissään tehneet tämän tuntemattoman kanssakärsijän teon näkyväksi.

Viikolla ennen ylösnousemusta

Piinaviikko tai Suuri viikko on edennyt jo tikkutiistaihin. Alan vähitellen laskeutua suureen juhlaan. On tullut aika ottaa Bachin Matteus-passio levyhyllystä ja hiljentyä tuo viidennen evankeliumin ääressä.

5. vaikka meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet.
6. Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen meistä kääntyi omalle tielleen. Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen.

Kellä vaiva sellainen ollut on kuin Jeesuksen?

7. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen, ei hän suutansa avannut. Kuin karitsa, jota teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, ei hänkään suutansa avannut.
8. Hänet vangittiin, tuomittiin ja vietiin pois* - kuka hänen kansastaan siitä välitti? Hänet syöstiin pois elävien maasta, hänet lyötiin hengiltä kansansa rikkomusten tähden.
9. Hänet oli määrä haudata jumalattomien joukkoon. Rikkaan haudassa hän sai leposijansa. Koskaan hän ei ollut harjoittanut vääryyttä, eikä petos ollut noussut hänen huulilleen.

Ja kuitenkin - kaiken tämän kirjoittaminen ja kopioiminen tuntuu niin ulkokultaiselta. Samaistumiskykyni ei millään riitä.

Mutta eihän minun tarvitsekaan samaistua. Saan vain ottaa vastaan ja kiittää.

30. Jeesus joi viinin ja sanoi: "Se on täytetty." Hän kallisti päänsä ja antoi henkensä.